Toimenpide:	Kunnan osa-alue
	1	2	3	4
1) Rakennelma (rakentaminen)
-katos, enintään 20 m2	X	X	O	O
-vaja, enintään 20 m2	X	X	X	O
-kioski	X	X	X	X
-käymälä	X	X	X	X
-esiintymislava	X	X	X	X
-muu vastaava rakennelma	X	X	X	X
2) Yleisörakennelma (perustaminen tai rakentaminen)
-urheilupaikka	O	O	O	-
-kokoontumispaikka	X	X	X	O
-asuntovaunualue tai vastaava	X	X	X	X
-katsomo	X	X	X	X
-yleisöteltta tai vastaava	X	O	O	O
3) Liikuteltava laite
-asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan	X	X	X	X
pitäminen paikallaan sellaista käyttöä
varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn
tai veneilyyn.
4) Erillislaite (rakentaminen)
-masto, enintään 30 m	X	X	X	X
-piippu, enintään 20 m	X	X	X	O
-varastointisäiliö, yli 5 m3 (mm. virtsa ja liete)	X	X	O	O
-hiihtohissi	X	X	X	X
-muistomerkki	X	O	O	O
-suurehko antenni	X	O	O	O
-tuulivoimala	X	X	X	X
-suurehko valaisinpylväs tai vastaava	O	O	O	O
5) Vesirajalaite (rakentaminen)
-suurehko laituri	X	X	X	X
-muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti	X	O	O	O
vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja
tai vastaava
6) Säilytys- tai varastointi (järjestäminen)
-muusta alueesta erotettu suurehko	O	O	O	O
varastointi- tai pysäköintialue taikka
tällaiseen alueeseen verrattava alue, yli 100 m2
7) Julkisivutoimenpide
-rakennuksen julkisivun muuttaminen	X	O	O	O
-kattomuodon muuttaminen	X	X	X	X
-katteen tai sen värityksen muuttaminen	O	O	O	O
-ulkoverhouksen rakennusaineen muuttaminen	X	O	O	O
-ulkoverhouksen värityksen muuttaminen	O	O	O	-
-katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen	O	-	-	-
-ikkunajaon muuttaminen	O	O	O	O
8) Mainostoimenpide
-muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn	O	O	O	O
rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen
ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa
tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän
mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen
9) Aitaaminen (rakentaminen)
-rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava	X	O	O	-
kiinteä aita tai kadun reunusmuuri,
korkeus yli 1 m
10) Kuntakuvajärjestely
-muut kunta- tai ympäristökuvaan merkittävästi	O	O	O	O
ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset

1-10 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.

Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta.

Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 § 2 mom).

Rakentamisen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 § 2 mom).

Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

3. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 

3.1 SIJOITTUMINEN

Etäisyydet

Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus kuitenkin vähintään 5 metriä.

Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä.

Rakennuksen etäisyyden tulee olla paikallistiellä 12 m, maantiellä 20 m ja valtatiellä 30 m tien keskilinjasta mitattuna.

3.2 RAKENNUSTEN SOVELTUMINEN RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN JA MAISEMAAN

Maisema ja luonnonympäristö

Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy.

Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan.

Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne.

Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.

Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun.

Oleva rakennuskanta

Uudisrakennuksen on sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaalinsa ja -väriensä puolesta sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja olevaan rakennuskantaan. Rakennuksen vaikutukseen maisemakuvaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota.

3.3 YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA

Ympäristön hoito

Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 § 1 mom).

Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.

Töhryt rakennusten julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin teknisesti on mahdollista.

Ympäristön valvonta

Kunnan ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina.

Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja -haltijoille lautakunnan päättämällä tavalla.

3.4 AITAAMINEN

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön.

Rakennettaessa aitaa yleisen tai risteysalueen lähelle tulee ottaa huomioon näkemävaatimukset.

Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle.

Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.

Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa

3.5 PIHA-ALUE/PIHAMAA

Rakennuspaikan kuivanapito

Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin.

Pihamaan korkeusasema

Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin.

Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle.

Liikennejärjestelyt

Liittymästä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Yleisen tien kaikkiin uusiin liittymiin tarvitaan tiehallinnon lupa.

Maanalaiset johdot ja rakenteet

Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä

3.6 OSOITEMERKINTÄ

Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän.

Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle.

Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa.

4. RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA

4.1 RAKENNUSPAIKKA

Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä, on asemakaava-alueen ulkopuolella rakennettaessa noudatettava oikeusvaikutteisena hyväksytyn yleiskaavan määräyksiä.

Tontin koko on oltava vähintään 2000 m2 .

Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.

4.2 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ

Rakentamisen määrässä noudatetaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisia määriä soveltuvin osin. Muuten on voimassa seuraavat määräykset:  

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta.

Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia rakennusoikeuden sallima määrä.

Yli 5 ha:n suuruiselle, maatalouskäytössä olevalle maatilalle saa, sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, rakentaa talouskeskuksen yhteyteen tarpeellisia asuinrakennuksia.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, ympäristölautakunta voi sallia rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia.

Rakentaminen kellariin ja ullakolle

Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.

5. RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE

5.1 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA SOPEUTTAMINEN YMPÄRISTÖÖN RANTA-ALUEELLA

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua.

Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 20 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 1 metri ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta.

Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 30 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 10 metriä.

Rakennettaessa joen tai puron rantaan on erityisesti otettava huomioon seuraavaa:

- Kaiken puuston ja kasvillisuuden käsittelyssä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

- Rakennuspaikka on aina ratkaistava rakennusvalvontaviranomaisen katselmuksessa rakennuspaikalla.

- Jätevedet on käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu vesistöön kuormitusta ja jos maastoon imeytystä käytetään, on se tapahduttava vähintään 20 m etäisyydellä vesirajasta.

- Rakentamisen yhteydessä voidaan rakentaa nurmikkoa, pelikenttiä tms. ainoastaan pieninä alueina, siten etteivät ne vaikuta haitallisesti vallitsevaan maisemakuvaan.

- Lisäksi rakennuslautakunta voi tapauskohtaisesti rakennuslupahakemusta käsitellessään antaa muitakin noudatettavia ohjeita rakentamisesta siten, että jokimaisemakokonaisuus säilyy lisääntyvän virkistyskäytön rinnalla.

5.2 LOMA-ASUTUKSEN MÄÄRÄ RANTAVYÖHYKKEELLÄ

Sellaisilla alueilla joille ei ole laadittu rantayleiskaavaa käytetään samoja mitoitusperiaatteita laskettaessa rakennuspaikkojen määrää kuin on käytetty niillä alueilla johon on laadittu rantayleiskaava.

5.3 SUUNNITTELUTARVEALUEET

Tällä rakennusjärjestyksellä ei ole osoitettu suunnittelutarvealueita. Suunnittelutarve harkitaan tapauskohtaisesti rakennuslupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.

6. VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN

Jätevesien käsittely

Tärkeällä pohjavesialueella on jätevedet johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo.

Ranta-alueella WC-vesille on oltava umpikaivo. Muille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien korkeatasoista kemiallis-biologista puhdistusta. Maaperäkäsittely tulee olla vähintään 20 m vesistöstä.

Muilla alueilla kaikille jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittely, ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää jätevesien biologista puhdistusta ja maahan imeytystä.

Lisäksi öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla.

7. HYVÄ RAKENTAMISTAPA

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen.

8. RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT

Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 

9. JÄTEHUOLTO

Asiasta ei ole mallimääräystä, katso perusteluosa.

10. MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN

10.1 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN

Ympäristölautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä.

Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rannoilla, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto.

10.2 VOIMAANTULO

Tämä rakennusjärjestys tulee voimaan Perhon kunnassa 1.1.2002. Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Perhon kunnan 03.12.1990 hyväksytty rakennusjärjestys.

PERHON KUNTA

Vesi- ja viemärilaitostaksa 

Kunnanvaltuuston päätös 5.5.2008 § 26

Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevan sopimuksen ja sopimusehdot huomioon ottaen tässä taksassa lueteltuja maksuja.

1.     Liittymismaksu

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Taksan perusteella määriteltyyn liittymismaksuun lisätään alv 22%.

Liittymismaksu määräytyy kiinteistön käyttötarkoituksen, laajuuden ja palveluiden käytön perusteella.

Pientalot

Yhden asunnon pientalon liittymismaksu määräytyy seuraavasti:

L = p x liittymismaksuyksikkö

p on palvelukerroin

p = 0,35 vesi

p = 0,40 viemäri

p = 0,75 vesi + viemäri

Liittymismaksuyksikkö on 4200 euroa

Pari- ja rivitalot

Liittymismaksu määräytyy seuraavasti:

L = k x A x p x y
k on kiinteistötyypin mukainen kerroin
A on rakennusluvan mukainen kerrosala
p on palvelukerroin
y on yksikköhinta euroa/k – m2

p = 0,35 vesi
p = 0,65 viemäri
p = 1,0 vesi + viemäri
k = 5 alle 600 k – m2 osalta
k = 2 yli 600 k – m2 osalta

y = 4,20 euroa

pienin huomioitava kerrosala on 200 m2

Kerrostalot

Liittymismaksu määräytyy seuraavasti:

L = k x A x p x y

k on kiinteistötyypin mukainen kerroin
A on rakennusluvan mukainen kerrosala
 on palvelukerroin
y on yksikköhinta euroa/k – m2

p = 0,35 vesi
p = 0,65 viemäri
p = 1,0 vesi + viemäri
k = 4 alle 600 k – m2 osalta
k = 2 yli 600 k – m2 osalta

y = 4,20 euroa

pienin huomioitava kerrosala on 200 m2

Maatalouden tuotantotilat

Liittymismaksu määräytyy seuraavasti: Ei eläintilat

L = k x A x p x y
k on kiinteistötyypin mukainen kerroin
A on rakennusluvan mukainen kerrosala, lämpimät tilat k –m2
p on palvelukerroin
y on yksikköhinta euroa/k – m2

p = 0,35 vesi
p = 0,65 viemäri
p = 1,0 vesi + viemäri
k = 6 alle 200 k – m2 osalta
k = 2 yli 200 k – m2 osalta

y = 4,20 euroa / k – m2

pienin huomioitava kerrosala on 200 m2

Liikerakennukset

Liikerakennuksien liittymismaksu määräytyy seuraavasti:

L = k x A x p x y

k on kiinteistötyypin mukainen kerroin
A on rakennusluvan mukainen kerrosala
p on palvelukerroin
y on yksikköhinta euroa/k – m2

p = 0,35 vesi
p = 0,65 viemäri
p = 1,0 vesi + viemäri
k = 4 alle 600 k – m2 osalta
k = 1 yli 600 k – m2 osalta

y = 4,20 euroa / k – m2

pienin huomioitava kerrosala on 300 m2

Asuinliikerakennukset

Liittymismaksu määräytyy samoin kuin pari-, rivi- ja kerrostalojen osalta

Palvelu- ja julkiset laitokset

Liittymismaksu määräytyy samoin kuin liikerakennuksien osalta, mutta kerroin k = 3

Teollisuusrakennukset

Liittymismaksu määräytyy seuraavasti: Ei tuotantotilat

L = k x A x p x y
k on kiinteistötyypin mukainen kerroin
A on rakennusluvan mukainen kerrosala m2
p on palvelukerroin
y on yksikköhinta euroa/k – m2

p = 0,35 vesi
p = 0,65 viemäri
p = 1,0 vesi + viemäri
k = 3 alle 600 k – m2 osalta
k = 2 alle 2000 k – m2 osalta
k = 1 yli 2000 k – m2 osalta

y = 4,20 euroa / k – m2

pienin huomioitava kerrosala on 300 m2

Tarhat

Tarhojen liittymismaksu määräytyy seuraavasti:

L = p(k x A x y + varjotalojen yhteenlaskettu pituus x k x y)
k on kiinteistötyypin mukainen kerroin
A on rakennusluvan mukainen kerrosala m2
p on palvelukerroin
y on yksikköhinta euroa/k – m2

p = 0,35 vesi
p = 0,65 viemäri
p = 1,0 vesi + viemäri
k = 3 

y = 4,20 euroa / k – m2

 

Vapaa-ajan rakennukset

Vapaa-ajan rakennuksien liittymismaksu määräytyy samoin kuin pientaloilla.

Lisäliittymismaksu

Lisäliittymismaksua peritään, kun asiakkaan liittymismaksun perusteena olevat olosuhteet kiinteistölle muuttuvat liittymismaksun määräämisen jälkeen.

Lisäliittymismaksu peritään, kun määräytymisperusteen muutos on vähintään 10 %. Tämä ei koske pientaloja eikä vapaa-ajan rakennuksia.

2.     Perusmaksu

Perusmaksu peritään vuosittain vakiomääräisenä kaikilta liittyjiltä:

                Vesi                                 48,80 €

                Viemäri                            61,00 €

                Vesi + Viemäri                 109,80 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

3.     Käyttömaksu

Käyttömaksun perusteena on kiinteistön käyttämän veden määrä. Se mitataan laitoksen asentamalla vesimittarilla. Käyttömaksu peritään erikseen vedenhankinnasta ja viemäröinnistä. Asuinkiinteistöjen ja niihin vesihuollon suhteen rinnastettavien kiinteistöjen käyttömaksut ovat:

                Vesi                                 0,976 €/m³

                Jätevesi                            1,952 €/m3

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22 %.

Erityisestä syystä, poikkeustapauksessa laitos voi periä käyttömaksua arvioidun määrän perusteella.

4.     Poikkeukset

Muiden kuin asuinkiinteistöjen ja asuinkiinteistöihin vesihuollon suhteen rinnastettavien kiinteistöjen maksut hinnoitellaan tarvittaessa erikseen. Sama koskee vesihuoltolaitoksen sopimusehtojen 2 kohdan erityisehdoin liitettävien maksuja.

5.     Palvelumaksut

Vesihuollon kustannusten korvaamiseksi vesihuoltolaitos perii palvelumaksuja erikseen sovituista tehtävistä. Verokannan muutokset siirtyvät maksuihin ilman hinnaston tarkistamista.

Lisä- ja erillisvesimittarimaksu 
Perusmaksuun sisältyvän vesimittarin lisäksi laitoksen omistaman erillisen vesimittarin ja siihen liittyvän laitoksen omistaman laitteiston käytöstä perittävän lisävesimittarimaksun määräämisen perusteena on lisä- ja erillisvesimittari aineiston tyyppi ja koko.

Vesimittarin tarkistusmaksu 
Vesimittarin tarkistusmaksu peritään vesihuoltolaitoksen suorittamasta vesimittarin näyttämän tarkistamisesta, jos tarkistus tapahtuu liittyjän pyynnöstä ja todettu virhe on pienempi kuin yleisissä toimitusehdoissa on määritelty. Tarkistusmaksu peritään lisä- ja erillisvesimittareiden tarkistamisesta.
Maksu määrätään tarkistuskertaa kohti. Tarkistusmaksun suuruus määräytyy laitokselle aiheutuneiden kulujen mukaan.

Vesimittarin luentamaksu 
Asiakas toimittaa laitokselle laskutusta varten tarvittavat lukematiedot laitoksen määrääminä aikoina. Vesimittarin luentamaksu peritään laitoksen suorittamasta luennasta, jos asiakas ei ole toimittanut mittarin lukemaa laitokselle määräajassa. Lisäksi luentamaksu voidaan periä, jos laitos lukee mittarin asiakkaan pyynnöstä. Vesimittarin luentamaksu on 20,00 € alv 22 %. 

Tonttijohdon rakentamismaksut 
Laitos perii suorittamastaan tonttijohtojen rakentamisesta, kunnossapidosta, uudelleen rakentamisesta ja edellä mainittuihin kuuluvista maanrakennustöistä tonttijohtojen rakentamismaksuja. Laitoksen ja liittyjän vastuut tonttijohtojen rakentamisesta sovitaan laitoksen ja asiakkaan välisessä liittymissopimuksessa. Maksut määräytyvät laitokselle aiheutuneiden kustannusten mukaan. Työt tehdään joko laskutyönä tai sovittuina kiinteähintaisina töinä. Tarvikkeet laskutetaan sopimuksen mukaan.

Venttiilin sulkeminen ja avaaminen 
Mikäli laitokselta tilataan venttiilin sulkeminen tai avaaminen, maksu määräytyy laitokselle aiheutuneiden kustannusten mukaan.

Asiakkaan tilaamat muut työt 
Liittyjälle tai muille asiakkaille tehdyistä töistä, jotka tilataan laitokselta, peritään laitokselle aiheutuneet kustannukset. Työt tehdään joko laskutustyönä tai sovittuina kiinteähintaisina töinä. Tarvikkeet laskutetaan sopimuksen mukaan. 

6.     Viivästyskorko ja maksuehdot

Viivästyskorko on kulloinkin voimassa olevan korkolain mukainen enimmäiskorko. Perimiskustannuksia veloitetaan 5,00 € jokaisesta maksukehotuksesta. Muut perimiskustannukset peritään laitokselle perimiskustannuksista aiheutuneiden kustannusten mukaan.

Maksuehto on 14 pv netto laskutuksesta.

Liittymismaksut hyväksytty 
kunnanvaltuustoon kokouksessa 5.5.2008 § 26.

Jätehuolto

Hyötyjäteasema (entinen kaatopaikka)
Tiistaisin 10-13, torstaisin 15-18

Jätehuollosta Perhossa vastaa Millespakka OY. Linkistä saat lisätietoa jätehuollosta, aukioloajoista jne.

Aukioloajat Perho:
Ti 10.00-13.00
To 15.00-18.00
Koivukoskentie 4
040 557 5352

Ekopisteiden paikat ja osoitteet: 

1.Kivikankaan kyläkoulu	Oksakoskentie 1079	69910 Kivikangas
2.Kellokoski	Oksakoskentie 370	69920 Oksakoski
3. Oksakosken koulu	Peltokankaantie 17	69920 Oksakoski
4.Peltokangas	Peltokankaantie 940	69950 Perho
5.Kokkoneva	Pikkusaarentie 2	69920 Oksakoski
6.Annala	Kulmalantie 2	69950 Perho
7.Poranen	Tenhusentie 30	69950 Perho
8.Hiekanmäki	Pappilantie 3	69950 Perho
9. Kirkonkylä	Vanhankodintie 2	69950 Perho
10. Kirkonkylä	Hietaniementie 1	69950 Perho
11.Kirkonkylä	Hietaniementie 171	69950 Perho
12.Jänkä	Hietaniementie 1120	69950 Perho
13.Salamajärvi	Salamajärventie 719	69970 Salamajärvi
14.Mökälä	Mökäläntie 280	69950 Perho
15.Taipale	Kujatie 1	69950 Perho
16.Möttönen	Viitalammintie 7	69980 Möttönen
17.Möttösen koulu	Korkiakankaantie 126	69980 Möttönen
18.Jylhä	Myllykankaantie 20	69980 Möttönen
19.Humalajoki	Humalajoentie 14	69980 Möttönen
20.korkiakangas	Erkkiläntie 11	69980 Möttönen
21. Hyötyjäteasema	Teollisuustie 12	69950 Perho
22.Alajoki	Karhulantie 10	69950 Perho