Etusivu »
Kirjastosta »
Asiakkaille »
Historia »
Kirjastokartta »
Yhteystiedot »
Aineistohaku »
Linkit »

Aukioloajat

ma 10.00-16.00
ti 13.00-19.00
ke 10.00-16.00
to 13.00-20.00
pe 13.00-19.00
su 12.00-15.00

Poikkeukset

Alussa oli suo, kuokka ja kirjasto


Synty (1862-1923)Ensimmäinen kirjasto (1923-1975)Tulevaisuutta etsimässä (1975-1993)
Uusi kirjasto (1993-)2000-luvun kirjasto


Perhon kunnankirjasto ei syntynyt yhdessä yössä, vaan kävi pitkän taipaleen nykyiseen tilaansa. Matkalle mahtuu paljon tapahtumia, ja seuraava lyhyt historiikki antanee raaka-aineet ymmärtää kirjastomme monia vaiheita. Kyseessä ei siis silti ole mikään tuhannen ja yhden yön tarina, joten tällaisen tietoiskun läpikäyminen saattaa avartaa kuntalaisen tietoja omasta kotiseudustaan.


• Synty (1862-1923)


Perhon pitäjään, Perhonjoen perukoille syntyi Kokkolan suurpitäjän yläosan ensimmäinen kirjasto. Alkutaival oli vaatimaton ja miltei kokonaan yksityisten henkilöiden innostusten ja tuen varassa. Taistelu jokapäiväisestä leivästä oli hallitsevana ihmisten mielissä, sattuvathan mm. nälkävuodet 1867-68 juuri tuohon aikaan. Perho oli pahainen 1200 asukkaan pikku kylä, joista harva tiesi kirjaston olemassaolosta. Ei ollut ihme, että kirjaston nidemäärä kasvoi vain 55 kappaleella ensimmäisten 40 vuoden aikana.

Kirjasto toimi yleensä yksityishenkilöiden kodeissa. Mitään valtion ja kunnan rahoitusta kirjasto ei tuolloin saanut, joten lahjoitukset olivat ainoa tulonlähde. Kirjasto siirtyi talosta taloon kirjastosta vastanneen mukana. 1912 kirjat siirtyivät kanttorin virkataloon ja lainoja oli jo jopa noin 60 vuodessa. Alkuinnostuksen jälkeen kirjaston toiminta hiljeni huomattavasti vuoden 1917 tienoilla. Kirjasto oli kokonaan suljettuna 1918-1923, jolloin kirjakokoelma hajosi eri puolille pitäjää.

Takaisin ylös


• Ensimmäinen kirjasto (1923-1975)


1920-luvulla saatiin kunnalta 32 m² huone kirjaston käyttöön ns. vanhasta kunnantalosta. Kantakirjaston lisäksi sivukylille perustettiin lainausasemia, joiden toiminta oli vilkkainta vuosina 1939-41. Lainausasemat muutettiin myöhemmin piirikirjastoiksi ja sittemmin sivukirjastoiksi. Ne lakkautettiin kuitenkin kokonaan 1969 ja jäljelle jäi vain pääkirjasto

Pienet tilat ja niukat määrärahat vaikeuttivat toimintaa aina 1970-luvun loppuun asti. Tilojen osalta tapahtui huomattava parannus, kun nykyisistä autokoulun tiloista kunnanvirastolta päästiin muuttamaan elokuussa 1975 koulukeskuksen laajennuksen yhteydessä rakennettuihin 126 m² kirjastotiloihin. Lainaus kasvoi heti muuton jälkeen huomattavasti. Määrärahojen suhteen 1980-luku oli hyvää aikaa, ja kokoelmat ja lainaukset kasvoivat tasaisesti.

Takaisin ylös


• Tulevaisuutta etsimässä (1975-1993)


Vuonna 1989 kirjasto siirtyi teollisuushallin kiinteistöön koulun keittolaremontin alta. Noina aikoina huhuttiin tietokoneiden pian vähentävän työtaakkaa, mutta muutosta saatiin odottaa vielä uuden kirjaston valmistumiseen asti. Atk-pohjainen lainaus oli todella suuri mullistus kirjastomaailmassa ja se helpotti merkittävästi kirjaston toimintaa. Vuonna 1993 valmistui uusi kirjasto Perholinnaan, johon muutettiin samana vuonna.

Takaisin ylös


• Uusi kirjasto (1993-)


Uusi kirjasto-nuorisotalo vihittiin käyttöön 1993 kunnan 125-juhlavuoden juhlinnan yhteydessä. Valtatie 13:a ajavan on helppo löytää kirjasto: komea rakennus sijaitsee keskellä kirkonkylää, koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä.

7½ milj. markkaa maksaneeseen hankkeeseen saatiin 2,587 milj. mk valtionavustusta. Kirjasto-nuorisotalo on arkkitehti Saara Juolan suunnittelema. Tilaa kirjasto sai huimat 510,5 m². Nuorisotilojen lisäksi alakerrassa on kotiseutuarkisto. Itse kirjastokerroksessa on kirjastosalin lisäksi mm. koulun atk-luokka, joka toimii kuntalaisten tietotupana kirjaston aukioloaikoina. Kirjaston oheistilassa, Sinisiivessä, voi pitää kokouksia ja näyttelyitä.

Takaisin ylös


• 2000-luvun kirjasto


Visio: Kirjaston tavoitteena on olla avoin ja maksuton peruspalvelu, kirjan ja kirjallisuuden edistäjänä, laadukkaan monimedian tarjoajana, avaimena tietojen ja taitojen maailmaan, tiedollisen ja sivistyksellisen tasa-arvon ylläpitäjänä, elinikäisen oppimisen tukiasemana, elämysten löytöpaikkana ja elämänhallinnan apuna. Kirjasto on vireä ja vetovoimainen, osaava ja kehittyvä paikallinen ja alueellinen sivistys- ja kulttuurikeskus. Olohuone, johon kaikki ovat tervetulleita.

Takaisin ylös




© Perhon Kunnankirjasto