|
| Peuran polku | Metsäpeuranpolku
| | Salmelanharju |
| Salamajärven
kansallispuisto | Möttösen Vanhatupa |
| Kyläsivut
| Kotiseutumuseo
| Historiaa | Majoituspalvelut
|
 Suomenselän
vedenjakaja-alue tarjoaa luontonsa puolesta hyvät edellytykset
erilaisille luontoon liittyville elämyksille ja harrastuksille - kuten
retkeily, melonta, suunnistus, hiihtovaellus, luontokuvaus, marjastus,
sienestys, kalastus ja metsästys.
Peuran polku on saanut nimensä alueella esiintyvästä metsäpeurasta.
Luonto reitin varrella on kaunista ja karua runsaskivisine harjuineen,
pienine lampineen ja järvineen sekä suurine aapasoineen.Alueella
on runsa asti
erilaisia eläimiä susista ja karhuista monipuoliseen linnustoon.
Lintujen ja eläinten tarkkailua varten polun varrelle on rakennettu
Valvatin lintutorni.
Metsäpeuranmaalla voi tutustua myös Suomenselän kulttuuriperinteeseen,
vanhimpana kohteena kivikautinen uhripaikka Vähä-Valvatin Jääskänniemessä.
Peuran Polun reitillä ja läheisyydessä on useita suojelualueita:
Salamajärven kansallispuisto ja Salamanperän luonnonpuisto ja lukuisia
muita erityyppisiä suojelualueita.
Penningin melontareitti
Perhonjoen melontareitti
Salamajärven melontareitti
Kauhalammen ja Ruuhilammen urheilukalastuspaikat
Lue lisää...>>>>
 Metsäpeuranpolku
on lähinnä talvisaikaan palveleva reitti, jonka varrella voi tutustua
metsäpeurojen talvilaiduntamiseen. Polku alkaa Oksakosken Kellokoskelta
ja päättyy Metsäporaseen, Tunturilammen maastoon (viitoitus).
Kilometrejä kertyy reilut 20, josta osa kuljetaan pitkospuita pitkin.
Reitin varrella on
laavupaikkoja, joissa voi pysähtyä ja paistaa vaikka makkaraa.
Havaintotorneista käsin voi seurata tarkemmin peurojen liikehdintää.
Polun varrelle osuvat juuri ne alueet, joita metsäpeurat käyttävät
talvella ja on näin ainoa reitti, jolla peuran voi takuuvarmasti
kyseiseen vuodenaikaan nähdä.
alkuun
Perhon Salmelanharju Kivijärventien
varrella on soitten ja järvien ympäröimä varsin edustava
harjumuodostuma, joka myös on Suomen Akatemian harjututkimuskohde.
Salmelanharju on
paikoin yli 30 metriä korkea, terävälakinen ja jyrkkärinteinen selänne,
jonka rinteillä on useita törmiä. Alueen metsät ovat vanhoja ja
maisemallisesti näyttäviä. Perhon Ulkoilukeskuksesta kulkee
ulkoilureitti Salmelanharjulle. Reitillä on merkitystä myös talvella,
sillä sitä pitkin kulkee hiihtolatu.
 Salamajärven
kansallispuisto sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella. Tänne
karuhkoille takamaille on jäänyt eteläisessä Suomessa varsin mittava
ja edustava suo- ja metsäerämaa. Salamajärven kansallispuiston tärkeimpänä
tehtävänä on suojella alueen erämaista luonnetta soineen, metsineen ja
pienvesineen. Erityinen arvo sillä on erämaaeläimistön suojelussa.
Lue lisää....
alkuun
 Möttösen
Vanhatupa sijaitsee Humalajoella,
Luontomatkailukeskus Joutenhovin pihapiirissä. Talo edustaa kaunista
Perhonjokilaakson 1700-luvun lopulta peräisin olevaa talotyyppiä ja on
aikaisemmin toiminut asuintalona Möttösen kylällä. Rakennuksen jäätyä
asumattomaksi sen päätettiin vuonna 1990 entisöidä kotiseutu- ja
perinnekäyttöön ja siirtää nykyiselle paikalleen. Talon
rakennusajaksi on ilmoitettu 1770-luku, mutta on todennäköistä, että
se on vieläkin vanhempi. Perinteisessä Möttösen
Vanhassatuvassa voi järjestää erilaisia juhlia ja kokouksia. Lisäksi
se palvelee majoitustilana.
alkuun
 
Perhon
kotiseutumuseo sijaitsee aivan kirkon kupeessa, entisessä
viljamakasiinissa. Esillä on vanhaa
talonpoikaisesineistöä. Museo on avoinna kesä-heinäkuussa ke – su. Muina aikoina opastus kunnantoimiston kautta.
 
Kokkonevan
taistelu käytiin Suomen sodan (1808 – 1809) aikana tällä paikalla
11.7.1808. Vastakkain olivat Ruotsi-Suomen suomalaisjoukot ja venäläiset,
jotka pyrkivät pitämään hallussaan valtatie 13:n huoltotienä
joukoilleen Kokkolassa. Kesällä 1808 sotajoukkoja kulki alueella
edestakaisin. Suomalaisjoukot
majuri, myöh. everstiluutnantti, J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin
tarinoistakin tutun Otto von Fieandtin johdolla olivat vallanneet jo kesäkuussa
venäläisten muonavaraston Perhon kirkonkylällä. Taisteluja käytiin välillä
myös Lintulahdella, mutta suomalaisjoukot vetäytyivät Kokonsaareen
Kokkonevan yli kirkolta päin tultaessa. Heinäkuun 9. päivänä venäläisjoukot
karkottivat suomalaisten etuvartion Möttösessä. Suomalaisjoukkoja (1100
miestä) vastassa oli kolminkertainen venäläisarmeija, jota johti
kenraalimajuri I. F. Jankovits. Venäläisten asemat olivat
peltoaukean kirkonkylän puoleisella Huhtakankaalla ja everstiluutnantti
Otto von Fieandt komensi joukkojaan isolta kiveltä peltoaukean (
Kokkonevan) itäiseltä laidalta. Kanuunat jylisivät ja tanner oli
ruudinsavun peitossa, mutta vaikeakulkuisessa vetelässä suossa joukkojen
oli hankala edetä. Joen puolella taisteluja käytiin jopa pistinetäisyydellä.
Vihollinen aikoi saartaa suomalaisjoukot metsien kautta ja lopulta Fieandt
havaitsi, ettei pystyisi torjumaan saartoyritystä ampumavarojen puutteen
takia. Suomalaisjoukot joutuivat jättämään asemansa ja vetäytymään
valtatie 13:a pitkin aina Sillanpäähän ja Tunkkarille asti.
 Kokkonevan
taistelussa menetettiin paljon miehiä: Fieandt 153 miestä, joista 25
kaatunutta, mutta venäläisten tappiot olivat kaksi kertaa suuremmat. Tämä
on osoitus Fieandtin ja hänen miestensä oivasta taisteluvireestä ja
hyvin valituista asemista. Taistelussa
menetti henkensä myös Rautalammin komppanian
luutnantti Bror Schöneman v. 1808. Hän
kuoli saatuaan luodin rintaansa tähystäessään vihollista koivuun
nojaten. Luutnantti
Schöneman (1781 – 1808) haudattiin kaatumispaikalleen.
Schöneman oli viitasaarelaissyntyinen Rautalammin komppanian varusmestari
ja urhea soturi, joka oli asemiinsa Lintulahdelta palattuaan ottanut
miehineen 13 vankia. Paikka on saanut nimensä "Schönemanin
hauta" kaatuneen soturin haudalle pystytetystä puurististä, joka
v. 1881 muutettiin rautaristiksi.
Hauta Perhossa –muistomerkki juontaa juurensa kansallisrunoilijamme
J. L. Runebergin runoon Haanen veljeksistä. Tarinan todenperäisyyttä ei
ole voitu vahvistaa, mutta perholaiset ovat sijoittaneet tarinan
tapahtumat muistomerkin lähettyville. Uskomuksen mukaan Haanen veljekset
on haudattu Jängänjärven Kalmosaareen. Tältä petäjäiseltä kummulta
on löydetty vainajien luita vuonna 1919.
Runeberg kertoo Haanen veljesten lepokummusta seuraavaa:
 ”Miss´on hauta,
kohta vuosisadan
Perhon salomailla sammaltunut
peitoss´unhon, un ho ansiotta?
Miss´on hauta? Suotta kysyt vieras!
Kussa pitkä salolampi kaartuu
kaitaisinnaan mäntynummen notkoon,
siin´on paikka. Päällä taajalatvat
koivut nousevat jo nuokkuellen.
Kunne niiden juurten alle kerran
hauta luotu lie, ei tiedä kukaan.”
(Koko runon voit lukea tästä....)
Runebergin runoelma
Hauta Perhossa ajoittuu ison- tai pikkuvihan aikaan. Tarinan mukaan vanhalla
Haanella oli kuusi poikaa, jotka hän kasvatti ankarasti, velvoittaen heitä
työhön ja Herran nuhteeseen. Veljesten koti oli uhattuna ja he
taistelivat viimeiseen mieheen tuimassa ja verisessä taistelussa venäläisiä
ryöstöretkeläisiä vastaan. Runo on vuodelta 1831.
Muistomerkki sijaitsee
Perhosta Kinnulaan johtavan maantien varrella 11 km keskustasta. Opaste Jängän
kylältä Penningintielle n. 3,5 km , jonka varrelta lähtee vajaan
kilometrin mittainen polku hautapaadelle. Runo on luettavissa muistomerkin
luona.
alkuun
|
