Etusivulle
Sivukartta

 

| Organisaatiokaavio | Hallinnollinen asema | Vaakuna | Kartta |
| Peuran polku | Metsäpeuranpolku | | Salmelanharju
Salamajärven kansallispuistoMöttösen Vanhatupa
Kyläsivut | Kotiseutumuseo | Historiaa | Majoituspalvelut |

ORGANISAATIOKAAVIO

kunnanvalt_kaavio.jpg (101567 tavu(a))

soste_kaavio.jpg (144943 tavu(a))

kasvo_kaavio.jpg (119734 tavu(a))

Perho sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Olemme osa Kaustisen seutukuntaa  , johon kuuluu lisäksemme  Halsua, Lestijärvi, Kaustinen, Toholampi, Ullava, Veteli.
Perustamisvuosi: 1868
Pinta-ala: 776,3 km2 (vesistöä 24,9 km2)
Asukkaita:  31.12.2008 yhteensä 3021.
HALLINNOLLINEN ASEMA
Länsi-Suomen lääni
Keski-Pohjanmaan liitto
Kaustisen seutukunta
Oulun hiippakunta
Kaustisen kihlakunta
Kokkolan käräjäoikeus
Vaasan sotilaslääni
Länsi-Suomen verovirasto/Kaustisen toimipaikka

Perhon kunnanvaltuusto on 2.4.1952, § 7 hyväksynyt Perhon kunnan vaakunaksi Gustaf von Numersin suunnitteleman vaakunan.

Vaakunaselitys:
Mustassa kentässä kultainen perhonen,jonka yläpuolella saatteena hopeinen naularisti.

Värien symboliikasta voidaan todeta, että musta väri viittaa vaikeisiin aikoihin – nälkään ja kärsimykseen, joita täällä on koettu. Hopeinen naularisti taas kertoo Perhon sotaisesta historiasta. Kultainen perhonen kuvaa iloa ja toivoa paremmasta.

 

alkuun

Perhoon on 
helppo tulla!

Rovaniemi 474 km
Kuusamo 481 km
Oulu 267 km
Kokkola 100 km
Kuopio 234 km
Seinäjoki 128 km
Mikkeli 255 km 
Tampere 243 km
Jyväskylä 142 km
Turku 398 km
Helsinki 397 km

Tästä tarkempi kartta...

 

alkuun

pakosuo.jpg (208484 tavu(a))Suomenselän vedenjakaja-alue tarjoaa luontonsa puolesta hyvät edellytykset erilaisille luontoon liittyville elämyksille ja harrastuksille - kuten retkeily, melonta, suunnistus, hiihtovaellus, luontokuvaus, marjastus, sienestys, kalastus ja metsästys.
Peuran polku on saanut nimensä alueella esiintyvästä metsäpeurasta. Luonto reitin varrella on kaunista ja karua runsaskivisine harjuineen, pienine lampineen ja järvineen sekä suurine aapasoineen. Alueella on runsasuopuu.jpg (71126 tavu(a))asti erilaisia eläimiä susista ja karhuista monipuoliseen linnustoon. Lintujen ja eläinten tarkkailua varten polun varrelle on rakennettu Valvatin lintutorni.
Metsäpeuranmaalla voi tutustua myös Suomenselän kulttuuriperinteeseen, vanhimpana kohteena kivikautinen uhripaikka Vähä-Valvatin Jääskänniemessä. Peuran Polun reitillä ja läheisyydessä on useita suojelualueita: Salamajärven kansallispuisto ja Salamanperän luonnonpuisto ja lukuisia muita erityyppisiä suojelualueita.
Penningin melontareitti
Perhonjoen melontareitti
Salamajärven melontareitti
Kauhalammen ja Ruuhilammen urheilukalastuspaikat

Lue lisää...>>>>

peurat.JPG (70620 tavu(a))Metsäpeuranpolku on lähinnä talvisaikaan palveleva reitti, jonka varrella voi tutustua metsäpeurojen talvilaiduntamiseen. Polku alkaa Oksakosken Kellokoskelta ja päättyy Metsäporaseen, Tunturilammen maastoon (viitoitus). Kilometrejä kertyy reilut 20, josta osa kuljetaan pitkospuita pitkin.

Reitin varrella on laavupaikkoja, joissa voi pysähtyä ja paistaa vaikka makkaraa. Havaintotorneista käsin voi seurata tarkemmin peurojen liikehdintää. Polun varrelle osuvat juuri ne alueet, joita metsäpeurat käyttävät talvella ja on näin ainoa reitti, jolla peuran voi takuuvarmasti kyseiseen vuodenaikaan nähdä.

alkuun

Perhon Salmelanharju Kivijärventien varrella on soitten ja järvien ympäröimä varsin edustava harjumuodostuma, joka myös on Suomen Akatemian harjututkimuskohde.syysranta.jpg (92738 tavu(a))

 Salmelanharju on paikoin yli 30 metriä korkea, terävälakinen ja jyrkkärinteinen selänne, jonka rinteillä on useita törmiä. Alueen metsät ovat vanhoja ja maisemallisesti näyttäviä. Perhon Ulkoilukeskuksesta kulkee ulkoilureitti Salmelanharjulle. Reitillä on merkitystä myös talvella, sillä sitä pitkin kulkee hiihtolatu.

Salamajärven kansallispuisto sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella. Tänne karuhkoille takamaille on jäänyt eteläisessä Suomessa varsin mittava ja edustava suo- ja metsäerämaa. Salamajärven kansallispuiston tärkeimpänä tehtävänä on suojella alueen erämaista luonnetta soineen, metsineen ja pienvesineen. Erityinen arvo sillä on erämaaeläimistön suojelussa.

Lue lisää....

alkuun

vanhatupa.jpg (208510 tavu(a))Möttösen Vanhatupa sijaitsee Humalajoella, Luontomatkailukeskus Joutenhovin pihapiirissä. Talo edustaa kaunista Perhonjokilaakson 1700-luvun lopulta peräisin olevaa talotyyppiä ja on aikaisemmin toiminut asuintalona Möttösen kylällä. Rakennuksen jäätyä asumattomaksi sen päätettiin vuonna 1990 entisöidä kotiseutu- ja perinnekäyttöön ja siirtää nykyiselle paikalleen. Talon rakennusajaksi on ilmoitettu 1770-luku, mutta on todennäköistä, että se on vieläkin vanhempi. Perinteisessä Möttösen Vanhassatuvassa voi järjestää erilaisia juhlia ja kokouksia. Lisäksi se palvelee majoitustilana.

alkuun

 

 

Perhon kotiseutumuseo sijaitsee aivan kirkon kupeessa, entisessä viljamakasiinissa. Esillä on vanhaa talonpoikaisesineistöä. Museo on avoinna kesä-heinäkuussa ke – su. Muina aikoina opastus kunnantoimiston kautta.

 

 

 

Kokkonevan taistelu käytiin heinäkuun 11. päivänä 1808. Ruotsi-Suomen armeijan joukot puolustivat asemiaan venäläisiä vastaan Perhon kirkonkylän pohjoispuolella. J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoistakin tuttu everstiluutnantti Otto von Fieandt johti suomalaisia joukkoja. Fieandtin kivi on nimetty hänen mukaansa. Kiveltä tämän voimakkaan persoonan sanotaan tähystäneen venäläisiä vihollisia ja komentaneen joukkojaan.

Taistelun tosissaan alettua oli venäläisillä vaikeuksia edetä vetelällä suolla, ja tilanne muuttui tulitaisteluksi, jota Fieandt tuki kanuunoilla. Suomalaiset pitivät pintansa ja vihollinen perääntyi.

Taistelun jatkuessa venäläiset yrittivät kiertää suomalaisten selustaan ja lopulta Fieandt joutui perääntymään joukkoineen mm. ampumavarojen puutteen takia kohti Tunkkaria. Näin Kokkonevan taistelu päättyi tappioon.

sch.jpg (262152 tavu(a))Kokkonevan taistelussa menetettiin paljon miehiä: Fieandt 153 miestä, joista 25 kaatunutta, mutta venäläisten tappiot olivat kaksi kertaa suuremmat. Tämä on osoitus Fieandtin ja hänen miestensä oivasta taisteluvireestä ja hyvin valituista asemista. Taistelussa menetti henkensä Rautalammin komppanian luutnantti Bror Schöneman. Hänet haudattiin kaatumapaikalleen, johon pystytettiin risti. Schönemanin hauta sijaitsee juuri Ristisaaressa.

 

 

Hauta Perhossa –muistomerkki juontaa juurensa kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin runoon Haanen veljeksistä. Tarinan todenperäisyyttä ei ole voitu vahvistaa, mutta perholaiset ovat sijoittaneet tarinan tapahtumat muistomerkin lähettyville. Uskomuksen mukaan Haanen veljekset on haudattu Jängänjärven Kalmosaareen. Tältä petäjäiseltä kummulta on löydetty vainajien luita vuonna 1919. Runeberg kertoo Haanen veljesten lepokummusta seuraavaa:

”Miss´on hauta, kohta vuosisadan 
Perhon salomailla sammaltunut 
peitoss´unhon, un ho ansiotta?
Miss´on hauta? Suotta kysyt vieras! 
Kussa pitkä salolampi kaartuu 
kaitaisinnaan mäntynummen notkoon, 
siin´on paikka. Päällä taajalatvat 
koivut nousevat jo nuokkuellen.
Kunne niiden juurten alle kerran 
hauta luotu lie, ei tiedä kukaan.”

Runebergin runoelma Hauta Perhossa ajoittuu ison- tai pikkuvihan aikaan. Tarinan mukaan vanhalla Haanella oli kuusi poikaa, jotka hän kasvatti ankarasti, velvoittaen heitä työhön ja Herran nuhteeseen. Veljesten koti oli uhattuna ja he taistelivat viimeiseen mieheen tuimassa ja verisessä taistelussa venäläisiä ryöstöretkeläisiä vastaan. Runo on vuodelta 1831.

Muistomerkki sijaitsee Perhosta Kinnulaan johtavan maantien varrella 11 km keskustasta. Opaste Jängän kylältä Penningintielle n. 3,5 km , jonka varrelta lähtee vajaan kilometrin mittainen polku hautapaadelle. Runo on luettavissa muistomerkin luona.

alkuun

 

 

Webmaster