|
| Organisaatiokaavio
| Hallinnollinen asema | Vaakuna
| Kartta |
| Peuran polku | Metsäpeuranpolku
| | Salmelanharju |
| Salamajärven
kansallispuisto | Möttösen Vanhatupa |
| Kyläsivut
| Kotiseutumuseo
| Historiaa | Majoituspalvelut
|
ORGANISAATIOKAAVIO
|
|
Perho sijaitsee Länsi-Suomen
läänissä, Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Olemme osa Kaustisen
seutukuntaa , johon kuuluu lisäksemme Halsua, Lestijärvi,
Kaustinen, Toholampi, Ullava, Veteli. |
alkuun
|
Perhoon
on
helppo tulla!
Rovaniemi 474 km
Kuusamo 481 km
Oulu 267 km
Kokkola 100 km
Kuopio 234 km
Seinäjoki 128 km
Mikkeli 255 km
Tampere 243 km
Jyväskylä 142 km
Turku 398 km
Helsinki 397 km
Tästä
tarkempi kartta...
|
 |
alkuun
 Suomenselän
vedenjakaja-alue tarjoaa luontonsa puolesta hyvät edellytykset
erilaisille luontoon liittyville elämyksille ja harrastuksille - kuten
retkeily, melonta, suunnistus, hiihtovaellus, luontokuvaus, marjastus,
sienestys, kalastus ja metsästys.
Peuran polku on saanut nimensä alueella esiintyvästä metsäpeurasta.
Luonto reitin varrella on kaunista ja karua runsaskivisine harjuineen,
pienine lampineen ja järvineen sekä suurine aapasoineen. Alueella
on runsa asti
erilaisia eläimiä susista ja karhuista monipuoliseen linnustoon.
Lintujen ja eläinten tarkkailua varten polun varrelle on rakennettu
Valvatin lintutorni.
Metsäpeuranmaalla voi tutustua myös Suomenselän kulttuuriperinteeseen,
vanhimpana kohteena kivikautinen uhripaikka Vähä-Valvatin Jääskänniemessä.
Peuran Polun reitillä ja läheisyydessä on useita suojelualueita:
Salamajärven kansallispuisto ja Salamanperän luonnonpuisto ja lukuisia
muita erityyppisiä suojelualueita.
Penningin melontareitti
Perhonjoen melontareitti
Salamajärven melontareitti
Kauhalammen ja Ruuhilammen urheilukalastuspaikat
Lue lisää...>>>>
 Metsäpeuranpolku
on lähinnä talvisaikaan palveleva reitti, jonka varrella voi tutustua
metsäpeurojen talvilaiduntamiseen. Polku alkaa Oksakosken Kellokoskelta
ja päättyy Metsäporaseen, Tunturilammen maastoon (viitoitus). Kilometrejä kertyy reilut 20, josta osa kuljetaan pitkospuita pitkin.
Reitin varrella on
laavupaikkoja, joissa voi pysähtyä ja paistaa vaikka makkaraa.
Havaintotorneista käsin voi seurata tarkemmin peurojen liikehdintää.
Polun varrelle osuvat juuri ne alueet, joita metsäpeurat käyttävät
talvella ja on näin ainoa reitti, jolla peuran voi takuuvarmasti
kyseiseen vuodenaikaan nähdä.
alkuun
Perhon Salmelanharju Kivijärventien
varrella on soitten ja järvien ympäröimä varsin edustava
harjumuodostuma, joka myös on Suomen Akatemian harjututkimuskohde.
Salmelanharju on
paikoin yli 30 metriä korkea, terävälakinen ja jyrkkärinteinen selänne,
jonka rinteillä on useita törmiä. Alueen metsät ovat vanhoja ja
maisemallisesti näyttäviä. Perhon Ulkoilukeskuksesta kulkee
ulkoilureitti Salmelanharjulle. Reitillä on merkitystä myös talvella,
sillä sitä pitkin kulkee hiihtolatu.
 Salamajärven
kansallispuisto sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueella. Tänne
karuhkoille takamaille on jäänyt eteläisessä Suomessa varsin mittava
ja edustava suo- ja metsäerämaa. Salamajärven kansallispuiston tärkeimpänä
tehtävänä on suojella alueen erämaista luonnetta soineen, metsineen ja
pienvesineen. Erityinen arvo sillä on erämaaeläimistön suojelussa.
Lue lisää....
alkuun
 Möttösen
Vanhatupa sijaitsee Humalajoella,
Luontomatkailukeskus Joutenhovin pihapiirissä. Talo edustaa kaunista
Perhonjokilaakson 1700-luvun lopulta peräisin olevaa talotyyppiä ja on
aikaisemmin toiminut asuintalona Möttösen kylällä. Rakennuksen jäätyä
asumattomaksi sen päätettiin vuonna 1990 entisöidä kotiseutu- ja
perinnekäyttöön ja siirtää nykyiselle paikalleen. Talon
rakennusajaksi on ilmoitettu 1770-luku, mutta on todennäköistä, että
se on vieläkin vanhempi. Perinteisessä Möttösen
Vanhassatuvassa voi järjestää erilaisia juhlia ja kokouksia. Lisäksi
se palvelee majoitustilana.
alkuun
Perhon
kotiseutumuseo sijaitsee aivan kirkon kupeessa, entisessä
viljamakasiinissa. Esillä on vanhaa
talonpoikaisesineistöä. Museo on avoinna kesä-heinäkuussa
ke – su. Muina aikoina opastus kunnantoimiston kautta.
Kokkonevan
taistelu käytiin heinäkuun 11. päivänä 1808. Ruotsi-Suomen armeijan
joukot puolustivat asemiaan venäläisiä vastaan Perhon kirkonkylän
pohjoispuolella. J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoistakin tuttu
everstiluutnantti Otto von
Fieandt johti suomalaisia joukkoja. Fieandtin kivi on nimetty hänen
mukaansa. Kiveltä tämän
voimakkaan persoonan sanotaan
tähystäneen venäläisiä vihollisia ja komentaneen joukkojaan.
Taistelun tosissaan
alettua oli venäläisillä vaikeuksia edetä vetelällä suolla, ja
tilanne muuttui tulitaisteluksi, jota Fieandt tuki kanuunoilla.
Suomalaiset pitivät pintansa ja vihollinen perääntyi.
Taistelun jatkuessa venäläiset
yrittivät kiertää suomalaisten selustaan ja lopulta Fieandt joutui perääntymään
joukkoineen mm. ampumavarojen puutteen takia kohti Tunkkaria. Näin
Kokkonevan taistelu päättyi tappioon.
 Kokkonevan
taistelussa menetettiin paljon miehiä: Fieandt 153 miestä, joista 25
kaatunutta, mutta venäläisten tappiot olivat kaksi kertaa suuremmat. Tämä
on osoitus Fieandtin ja hänen miestensä oivasta taisteluvireestä ja
hyvin valituista asemista. Taistelussa
menetti henkensä Rautalammin komppanian luutnantti Bror Schöneman. Hänet haudattiin kaatumapaikalleen,
johon pystytettiin risti. Schönemanin hauta sijaitsee juuri
Ristisaaressa.
Hauta Perhossa –muistomerkki juontaa juurensa kansallisrunoilijamme
J. L. Runebergin runoon Haanen veljeksistä. Tarinan todenperäisyyttä ei
ole voitu vahvistaa, mutta perholaiset ovat sijoittaneet tarinan
tapahtumat muistomerkin lähettyville. Uskomuksen mukaan Haanen veljekset
on haudattu Jängänjärven Kalmosaareen. Tältä petäjäiseltä kummulta
on löydetty vainajien luita vuonna 1919. Runeberg kertoo Haanen veljesten lepokummusta seuraavaa:
 ”Miss´on hauta,
kohta vuosisadan
Perhon salomailla sammaltunut
peitoss´unhon, un ho ansiotta?
Miss´on hauta? Suotta kysyt vieras!
Kussa pitkä salolampi kaartuu
kaitaisinnaan mäntynummen notkoon,
siin´on paikka. Päällä taajalatvat
koivut nousevat jo nuokkuellen.
Kunne niiden juurten alle kerran
hauta luotu lie, ei tiedä kukaan.”
Runebergin runoelma
Hauta Perhossa ajoittuu ison- tai pikkuvihan aikaan. Tarinan mukaan vanhalla
Haanella oli kuusi poikaa, jotka hän kasvatti ankarasti, velvoittaen heitä
työhön ja Herran nuhteeseen. Veljesten koti oli uhattuna ja he
taistelivat viimeiseen mieheen tuimassa ja verisessä taistelussa venäläisiä
ryöstöretkeläisiä vastaan. Runo on vuodelta 1831.
Muistomerkki sijaitsee
Perhosta Kinnulaan johtavan maantien varrella 11 km keskustasta. Opaste Jängän
kylältä Penningintielle n. 3,5 km , jonka varrelta lähtee vajaan
kilometrin mittainen polku hautapaadelle. Runo on luettavissa muistomerkin
luona.
alkuun
|
