PERHON KIRKKO Ensimmäinen kirkko rakennettiin v. 1782 Jängänharjulle ja se palveli perholaisia vuoteen 1902. Vanha kirkko purettiin ja uusi kirkko valmistui vanhan paikalle vuonna 1903. Sen suunnitteli arkkitehti Valter Thomé. Kirkko rakennettiin vanhan mallin mukaan aumakattoiseksi risti-kirkoksi ja sitä on luonnehdittu eräänlaiseksi sekatyyliksi. Kattoratsastaja ja ikkunoiden puitteet viittavat jugend-tyyliin. Vanhan kirkon hirsiä käytettiin uuden kirkon rakentamiseen. Kattopaanut, lankut ja laudat uitettiin Perhonjokea pitkin kesällä 1902 ja osa ajettiin hevosilla seuraavana talvena. Ajan saatossa kirkkoa on korjattu. Ulkorakenteet korjattiin v. 1990 ja v. 1993 suoritettiin ulkomaalaus. Uudelleen kirkko maalattiin ulkoa v. 2009 ja sisältä v. 2011. Kirkon pohjapinta-ala on 271 m2 ja istumapaikkoja on n. 650. Alttaritaulun "Erämaiden Kristus" maalasi taiteilija Ilmari Virkkala v. 1938. Uusi kastepöytä valmistui v. 2005. Sen suunnitteli Milla Heloneva ja valmisti Hannu Kellokoski.
URUT Perholaiset lahjoittivat v. 1904 kirkkoon urkuharmonin. Uusi urkuharmoni sijoitettiin lattiatasosta saarnatuolia vastapäätä sijaitsevaan ns. lukkarintuoliin v. 1937. Ensimmäiset urut hankittiin v. 1959 Kangasalan urkutehtaalta. Urut sijoitettiin kirkon takaosaan urkulehterille ja ne olivat 15-äänikertaiset urut. Nykyiset 20-äänikertaiset urut valmisti urkurakentamo Hans Heinrich Maksamaalta. Urkujen disponsition suunnitteli kanttori Risto Ainali. Ne vihittiin käyttöön v. 1989.
	SEURAKUNTATALO Seurakuntatalo valmistui v. 1978 kirkon viereiselle tontille. Sen on suunnitellut arkkitehti Jorma Paloranta. Seurakuntatalossa on juhlasali n. 100 hengelle, kahvio ja keittiö, sekä kaksi kerhohuonetta, tilaa yht. n. 200 hengelle. Kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja diakoniatoimisto sekä nuorisotila Kulmakivi sijaitsevat seurakuntatalon lisäsiivessä.
ALTTARITAULU RISTIINNAULITTU Alttaritaulun maalasi vaasalainen maalarimestari Emanuel Alm v. 1796. Alttaritaulu oli pitkään Vetelin museossa. Taulu entisöitiin Valamon luostarin konservointilaitoksella 1987-1988. Seurakuntatalon toisella seinällä on myös toinen Emanuel Almin maalaus: Pyhä perhe. Maalaus on myöskin vanhan kirkon ajoilta ja se on maalattu 1700-1800 lukujen vaihteessa.
	TAPULI Kellotapuli rakennettiin vanhan kirkon aikaan v. 1799 ja se korjattiin perusteellisesti 1840. Kirkon kelloista vanhempi on 1780 luvulta ja toinen 1870 luvulta. Kellot soivat automaattisesti. Ulkomaalaus suoritettiin v. 2011. PUU-MATTI Tapulin nurkalla seisoo Puu-Matti, Perhon Vanha Kirkonäijä. On arvioitu, että Puu-Matti on ilmestynyt paikalleen tapulin korjauksen aikoihin v. 1840.
AITTA Kun perholaiset saivat valmiiksi ensimmäisen kirkon v. 1782, rakennettiin myös papille oma pappila Jakobslundin tilalle. Vanha pappila purettiin v. 1959 ja tilalle rakennettiin matala omakotitalotyyppinen pappila, joka on myyty v. 2011. Vanhasta pappilasta on jäljellä vain luhtiaitta.
	LEIRIKIRKKO JOUTENHOVI Kesällä 1995 veteraanit rakensivat leirikirkon Humalajoen ulkoilukeskuksessa sijaitsevan sodanaikaisen tyylin mukaan rakennetun korsun yhteyteen. Kirkon suunnittelusta vastasivat Milla Heloneva ja Väinö Tuomi. Tämän Joutenhovin leirikirkon siunasi käyttöön elokuussa 1995 piispa Olavi Rimpiläinen. Kesäkuussa 2011 leirikirkko uudistettiin yhteistyössä LC Perhon kanssa ja elokuussa 2011 leirikirkko siunattiin uudelleen käyttöön.
SANKARIHAUTA Sankarihauta sijaitsee kirkon vieressä Jängänharjun hautausmaalla. Sankaripatsas pystytettiin v. 1951 ja sen suunnitteli taiteilija Ilmari Virkkala. Perhon sankarihautaan on haudattu 103 sankarivainajaa, joista yksi oli lotta. Vapaussodan patsas; Isänmaan puolesta kaatuneet 1918, sijaitsee sankarihaudan vieressä. Muistomerkki pystytettiin v. 1924 Perhon suojeluskunnan toimesta. Vapaussodassa kaatui seitsemän perholaista.
HILJAISUUDEN MAJA V. 2004 valmistui pikkutapulin yhteyteen uusi vainajien säilytystila.Hiljaisuuden maja sijaitsee Jängänharjun hautausmaan viereisellä paikoitusaluella. Sen suunnitteli hortonomi Jarmo Väisänen Viherteema Oy, Jyväskylä. Pienoisalttaritaulun suunnitteli taiteilija Wiwi-Helena Miettinen Jyväskylästä.
HAANEN MUISTOLEHTO
Vuonna 2003 valmistui Haanen lehdon hautausmaan takaosaan muistolehto uurnahautausta ja tuhkausta varten. Muistolehdon suunnitteli hortonomi Jarmo Väisänen Jyväskylästä.	Vuonna 2003 valmistui Haanen lehdon hautausmaan takaosaan muistolehto uurnahautausta ja tuhkausta varten. Muistolehdon suunnitteli hortonomi Jarmo Väisänen Jyväskylästä.